maanantaina, huhtikuuta 07, 2014

Home spa

Wohoo!! Koeviikko onnellisesti ohi! Uusi jakso jälleen käsillä ja odotukset korkealla. "Nyt mä alan panostaa" "Nyt mä teen kaikkeni" "Nyt mä onnistun" jep jep. Näillä taas lähetään liikkeelle. Aika näyttää miten tällä kertaa käy.
Mutta pysytäänpäs samoissa tunnelmissa kuin viime postauksessa, eli kodin sisustuksessa.
Kotiamme on 20 vuoden aikana remontoitu kerran jos toisenkin, mutta pienempänä ei minulla luonnollisesti ollut sanavaltaa mihinkään niistä. Nyt kuitenkin kylpyhuoneemme joutui remonttiin kosteusepäilyjen vuoksi ja suureksi yllätyksekseni äiti pyysi minulta apua uuden kylpyhuoeen väreissä ja sisustuksessa.
Tammikuussa alkoi tuskalliset kolme viikkoa, sillä suihkua ei koko rempntin aikana voinut käyttää. Tämä tarkoitti sitä, että salilla tuli käytyä normaalia ahkerammin. Koko koti oli täynnä remonttipölyä ja muutenkin kaaos oli valloillaan. Lopputulos oli kuitenkin sen arvoinen! Remontista selvisimme helpolla, sillä teetimme koko remontin aina tilauksista purkuun, ja rakentamisesta loppusiivoukseen. Meidän huoleksemme jäi vain jatkuva kivipölyn imurointi asunnosta - niin ja tietenkin se maksupuoli...

Alla muutama ennen ja nyt kuva, jotka kertovat hienosta lopputuloksesta!























Ennen ja jälkeen kuvia on aina hauska verrata. Vaikkei kylppäri nyt niin radikaalisti muuttunutkaan, niin kyllä se minusta paljon parempi on kuin vanhempi. Ehdoton lempparini on uudet suihkuovet. Ennen aina suhkussa käydessä piti pelätä, että kohta koko kylpyhuone lainehtii, sillä kaadot olivat lähes olemattomat, eikä suihkuverho pitänyt vesiä lähelläkään sitä, missä oli tarkoitus. Nyt uudet suihkuovet pitvät veden 99,9% oikealla puolella, eikä siis koko kylpyhuonetta tarvitse kuivata suihkuttelun jälkeen!
Kyllä nyt kelpaa kylpeä!

tiistaina, maaliskuuta 25, 2014

Is this a comeback?

Maybe...

Tässä opiskeluun hajoamisen lomassa eksyin koneelleni ja ryhdyin muistelemaan menneitä. Ainiin mullahan on tää blogi, joka vähän jäi... Hups...
Näin 10kk vaihdon jälkeen elämäntilanne on muuttunut jonkin verran, joten aikaa ei ole ollut niin ruhtinaallisesti. Nyt kuitenkin kun ylppärit lähestyy - siis kyllä SYKSYN ylppärit, on aikaa vieläkin vähemmän mutta koska ei motivaatio ole huipussaan on paljon enemmän kaikkea muuta "tärkeämpää" tekemistä. = voi olla että blogin voisi herättää taas eloon.

Mutta siis asiaan!!
Ikeaistinpäväuni tuli vihdoin valmiiksi!
Pienissä osissa remontoiden ja uusia hankintoja tehden on vihdoin ja viimein huone viimeistä silausta myöten valmis - tai siis hetkeksi, kunnes keksin jotain uutta muutettavaa.
Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa joten;

 Yleiskuva huoneesta

 I'm 18!!!


 Ihan mukavasti tuo puunväri tasapainottaa muuten niin vlkoista huonetta

 One of my favorites - Stockalta ostettu korurasia

There is nothing more important...

Pakollinen paha - koulukirjat 

 Me, my baby and tripod

 Olihan ne tärkeimmät quotesit pakko saada seinälle

 Taulut, jotka kaipaisi uusia kehyksiä

 Reunimmaiset ovat vanhempieni valmistamien kotiviinien etikettejä - toinen setäni piirtämä, toinen tätini silloisen miehen. Keskimmäinen kuva on itse ottamani Bristolin satamassa. PG- tunnilla sitten muokkasin siitä vanhemman oloisen.

 My favorite place 
sekä pehmoleluni, jonka sain siskoltani joululahjaksi ollessani 6-vuotias

maanantaina, toukokuuta 27, 2013

Ikeaistin päiväuni

Kun alle kouluikäisenä katsoin äidin kanssa erillaisia sisustusohjelmia inniostuin sisustuksesta ja arkkitehtuurista. Kuusi-vuotiaana pääsinkin ensimmäistä kertaa asuntomessuille, jonka jälkeen aloin päiväkodissa pahvista rakennella taloja ja askarrella sinne huonekaluja. Parin vuoden kuluttua arkkitehti-kummitätini opetti miten oikeasti sisustusarkkitehdit suunnittelevat pohjapiirrustuksien avulla sisustuksia, mitä pitää ottaa huomioon jne. Kun n. 10-vuotiaana keksin Ikean olemassaolon entiseen ei ollut enää paluuta. Vuosien saatossa huoneestani tuli Ikeahuone ja minusta ikeaisti. Hiljalleen löysinkin oman sisustusmakuni ja huoneeni sen mukana sai lopullisen kuosinsa.




Nyt pari vuotta myöhemmin siskoni muutettua pois sain oivan tilaisuuden vaihtaa huonetta ja sisutaa huoneen aivan uuteen uskoon! Se tuleekin olemaan pitkä ja mielenkiintoinen prosessi.

Huoneen suunnittelussa lähin liikkeellee seinien värin valinnasta. Tavallista tylsää valkosta en halunnu, joten ajattelin jotain hieman beigehtävämpää. Värin valitseminen Briteistä käsin ei ollu mikään helpoin homma kun ei voinu paikan päällä ajatella, mutta lopulta löysin ne oikeat värit (toivottavasti) 



Jos nyt oikein muistan, taisin valita nuo kaksi keskimmäistä väriä

Huonekalujen valitseminen onkin sitten toinen juttu. Entuudestaan mulla on vaikka kuinka paljon erilaisia mööpeleitä, mutta koska parvisänky alkaa hiljalleen jo kyllästyttää tulee uuden sängyn hankinta ajankohtaiseksi. Haluan myös ajatella nyt hieman pidemmällä tähtäimellä, joten huonekalujen tulisi olla sellaisia, että voin niitä käyttää vielä tulevaisuudessa omassa kämpässäni. Päädyin siis parisängyn hankintaan. 

Sängyn olen jo valinnut, mutta väri hieman askaruttaa.
Olen siis päätynyt ylläripylläri Ikean kyseiseen parisänkyyn. Koivuviilukuvio on minun ehdoton suosikki, mutta miten valkoinen ja koivuviilu sopivat yhteen?

Entuudestaan minulla on jo Ikean Expedit-hylly koivuviilukuvioisena.
Kirjahyllyksi ajattelin Lundian Classic hyllyä, joita meillä kotona jo valmiiksi riittää yllin kyllin. 

 
Vasemmalla siis hyllyn kuva ja oikealla maalatun lopputulos.

Olen siis päättänyt hankkia Ikeasta myös tämän vaatekomeron. 

Eli siis päivän arvoitus onkin: sopiiko valkoinen ja koivuviilukuvio yhteen? Kumman sängyn siis valitsen? 


Tästä kuvasta hieman osviittaa, mitä tuleman pitää, huone ei suuren suuri ole, mutta eiköhän sinne mahdu asumaan. 

Pään vaivaa - rahan lisäksi aiheuttaa myös aika... Koska vanhemmat oli teettäny remontin mun vanhassa huoneessa oli mun uuteen huoneeseen kasattu kaikki tavarat sieltä. Sittemin Iitu palasi sivistykseen kesäksi ja muutti vanhaan huoneeseeni, osa tavaroista vietiin sinne, mutta edelleen huone kuulemman muistuttaa enemmänkin kaatopaikkaa. Ottaen vielä huomioon, että pian siirrän oman kaaokseni täältä sinne, saadaan tuplakaaos aikaseksi... Sisustamaan pääsee siis vasta kun kaaos on osittain saatu hallintaan. 
Kiireinen aikataulu ei myöskään tilannetta suuresti helpota, sillä jo kahden viikon kuluttua olis ekat comback-partyt tiedossa ja olisi enemmän kuin jees, jos asunto muistuttais edes etäisesti kotia eikä sitä edellä mainittua kaatopaikkaa...

Taulut, peilit, verhot yms. pikku yksityiskohdat ovat vasta harkinnassa, mutta eiköhän nekin matkan varrella ala hahmottumaan. Minä ja miheheni morsiammesta tai New Yorkista en kuitenkaan luovu!  

Fakta kuitenkin on, että sisustus ei koskaan ole valmis tai lopullinen, aina on jotain muutettavaa ja paranneltavaa.









perjantaina, maaliskuuta 15, 2013

Varaslähtö

Hui!
Tänään on 195. päivä vaihto-oppilaana ja jäljellä enää 76 aamua. Mihin tää aika karkaa? Viikot vierii nii nopeesti ja viikonloput vaa vilisee silmissä. Viime keskiviikkona mentorin tapaamisessa tuntu että edellisestä kerrasta olis vaan muutama päivä aikaa, vaikka siitä olikin jo kaksi viikkoa. Mä tiedän, että toistan itseäni paljon hokemalla tästä aiheesta, mutta mun pieneen, blondiin päähäni ei vaan mahdu sitä ymmärrystä mihin tää aika katoaa...


Postaukseen vähän visuaalisuutta; Hot Chocolate & Cookies
 

Jo ennen vaihtoon lähtöä kirjottelin jonkin verran Ellu's Great Year - blogia käsitellen ikään kuin koko vaihtoprosessia (joka ei muuten mikään maailman helpoin ja nopin tie ole) ja yhä useemmin ja useemmin tuli mielee, että tästä haluaisin kirjottaa jos mulla olis mun elämästä kertova blogi...niinpä siis näin vuotta myöhemmin, kun Great Year - blogin tarina alkaa uhkaavasti lähestyä maaliviivaa, päätin luoda blogin, joka olisi jatkokertomus Great Year- blogille - elämää vaihtovuoden jälkeen.

Mulla on ollut jo jonkin aikaa tää blogi luotuna, mutta eka teksti piti julkasta vasta kesäkuun puolella... Nyt vaan taas vaihteeks piru nimeltä kaikki mulle tänne heti nyt pääsi valloilleen, enkä voinut vastustaa kiusausta...

Tänne siis alan postailemaan hiljalleen ja kesäkuusta lähtien ehkä hieman enemmän, kuitenkin säännöllisen epäsäännöllistä rytmiä noudattaen.